Lokakuun eka viikonloppu sujui vauhdikkaasti erkkarin ja agility kisojen merkeissä. Lauantaina 4.10 Nasta osallistui snautsereiden ja pinsereiden erikoisnäyttelyyn, mistä tuloksena oli AVO ERI3. Arvostelu oli hyvä ja ERI hieno saavutus, koska vain kolme narttua sai AVO-luokasta ERIn vaikka niitä oli yhteensä lähemmäs 20 kpl. Mutta siis SERTin metsästämistä saamme jatkaa edelleen.
Sunnuntaina 5.10 kävimme Purina-areenalla agility kisoissa. Nasta starttasi ensimmäistä kertaa mammaloman jälkeen ja teki todella hienon radan!! Kepeiltä kertyi kymppi, kun ensin Nasta meni toisesta välistä sisään ja lopulta vielä karkasi yhden kepin liian aikaisin kepeiltä pois..siinä niitä korjaillessa saatiin vielä kerrytettyä muutama sekunti yliaikaakin. Mutta muuten olen erittäin tyytyväinen Nastan rataan, kontaktit tuli otettua ja vauhtiakin oli niin reippaasti että loppusuoralla meinasin jäädä kyydistä. Nyt vaan lisää keppiharkkaa ja uusia kisoja. :D Tintin kanssa olemme harjoitelleet ahkerasti uutta ohjaustyyliä ja nyt kokeilin sitä ensimmäistä kertaa kisoissa. Ensimmäisellä radalla Tintti odotti hirveää huitomista ja heilumista kuten aikaisemmin, ja kun niitä ei tullut sen korvat hävisivät totaalisesti. Koira karkaili minne sattuu ja kontaktit paukkuivat. Jos jotain positiivista pitää hakea niin vanhat ongelmaesteet, renkaan ja keinun, Tintti kyllä suoritti moitteetta.. Toisella radalla Tintti yllättäen palautuikin ohjattavaksi, mutta uusi ohjaus yhdistettynä kisatilanteeseen hämmensi sitä edelleen ja tällä kertaa se ei irronnutkaan mihinkään...siis jotain aivan ennen kuulumatonta ja epä Tinttimäistä. Apua kysyttiin, joka välissä ja kontaktit otettiin oikein viimeisen päälle huolella..hassu koira. Treeneissä Tintti on edelleen toiminut paremmin kuin koskaan, joten ehkäpä se alkaa myös kisoissa toimia muutaman kerran jälkeen.
Viime viikonloppuna "karattiin" jälleen Rågör saareen rentoutumaan. Me ihmiset nukuttiin, syötiin ja rentouduttiin, koirat taas juoksivat, riehuivat ja nauttivat vapaudestaan. Tällä kertaa "siisti" juttu oli mennä rantakallioille tai laiturin portaille metsästämään aaltoja...erityisesti dobermannin erikoisalaa ja elämän tehtävä. Myös mökin pihalla ja ympärillä juostiin jälleen niin, että sammalet pöllysivät. Tällä kertaa ei nähty käärmeitä, mutta sunnuntaina bongasimme merikotkan. Merikotkaa en ole aikaisemmin nähnyt ja oli kyllä hieno näky. Harmi vaan, että ei ollut kameraa käsissä juuri silloin.
Ensi viikonloppuna suuntaammekin Nastan kanssa hieman pidemmälle näyttelyreissulle, mutta siitä enemmän reissusta palattauani. Loppukuusta tapahtuu myös muutakin jännittävää, sitä odotellessa ;)
Vielä muutamia kuvia saaresta.
Kommentit