Kesä on lopuillaan ja Eestiin muutto häämöttää taas edessä..kylläpä se 3,5kk vaan menikin nopsaan.. Viime kuukausien aikana on keskitytty treenaamaan agilitya oikein tosissaa, ja saatu tulostakin aikaiseksi . Vaikeatkin radat alkavat pysyä kasassa, ja kisoissa tämä on näkynyt mukavina ja sujuvina ratoina vaikka niitä nollia ei olekkaan kerääntynyt..vitosia sen sijaan melkein jo kasoittain . Viimeksi eilen käytiin Lohjalla kisailemassa ja juoksemassa kaksi ihan näppärää rataa. Ekalta radalta 10vp, harmillinen kepeiltä karkaaminen edessä olevalle putkelle ja pituuden ohi luukuttelu kerryttivät pisteitä. Toiselta radalta 5vp -16.30s ja sija 3 .. Radalta löytyi jopa kaksi takaakiertoa (ykkösten radalta????) ja pitihän sitä ohjaajan säheltää kisamielentilassaan..mikä ihme siinä on, että kisoissa ei ne aivot toimi ja tekee mitä kummallisempia ratkaisuja?? no tälläisen ihme ratkaisun seurauksena toiselta takaakierrolta rima alas. Muuten oli varsin mallikasta menoa josta saatiin tuomariltakin kiitosta .

Agilityn lisäksi on tietysti paimenneltu ja elokuussa käyty ahkerasti tokoilemassa Riitan kurssilla. Paimentaminen on alkanut sujua aika kivasti vaikka treenikertoja ei vielä olekkaan hirveästi kertynyt. Tällä hetkellä harjoitellaan hakukaaria ja lauman ajamista ilman, että Sälli lähtee tekemään siksakkia..se haluaisi kovin harrastaa jonkin moista risteilyä lauman takana kun ajaa sitä eteenpäin . Hyvinhän se laumaa liikuttelee mutta eihän se kovin nättiä ole..

 

Sieltä se niitä vaan hakee

Kuvat: Salla Vuorenmaa

 

Riitan kurssilla on saatu apua voittajan liikkeisiin, mitkä alkavatkin olla aika kivasti kasassa. Eniten työtä taitaa vaatia vielä kaukot, joista seisominen ei meinannut millään upota Sällin päähän.. No, syy tähänkin löytyi ohjaajasta, joka ikävästi nojaili eteenpäin käskyttäessään..kukapa sitä kovassa tuijotuksessa mitään haluaa tehdä. Ohjaajan asentoa kun korjattiin niin alkoi pieni bc:seekin nousta tolpilleen . Pitäisi vaan useammin katsoa peiliin, kun joku ei onnistu. Mutta jospa sitä vielä uskaltautuisi tänä syksynä kisaamaankin..

Työn ja treenien lisäksi, jokapäiväistä arkea työllistää kovasti hyppypomppuapinalapsi Ruuti . Voi jestas, kun se on villi. Olen aivan varma, että muut pennut eivät ole olleet läheskään noin villejä..tai sitten aika kultaa muistot. Aamuisin pitkään nukkumisen on voinut täysin unohtaa, koska Ruutiahan ei nukuta klo.6 jälkeen.. tai voihan sitä nukkua, jos kykenee kun pieni formula-apina painaa miljoonaa pitkin makkarin lattiaa ja roikkuu milloin missäkin johdoissa tai nakertelee sänkyä ym..mutta eipä voi kun itseään syyttää . Muuten Ruuti vaikuttaa varsin kivalta koiralapselta, häntä ei laske lähes koskaan ja se menee rohkeasti tutkimaan uusia ihmisiä ja paikkoja mm. agilityhallia . Ruuti myös näyttää rotumääritelmäön mukaiselta kääpiöpinseriltä, ainakin tällä hetkellä mutta sitähän nyt toki ei vielä tiedä että mitä tuleman pitää. Voi vain toivoa .

 

tiiä sit kumpi on enemmän riiwiö..äiti vai toi lapsi..

8vk