Meidän koirien sairastelut eivät ikävä kyllä jääneetkään vaan siihen tammikuiseen ripuliin vaan sen jälkeen porukalla on ollut, jos jonkin moista tautia...ja eläinlääkärikustannukset myös sen mukaiset..

Eräänä helmikuun lopun vkloppuna Niitti alkoi ikävän kuuloisesti kakoa kurkkuaan ja oletin sen saaneen jälleen nielutulehduksen, mistä kärsi jo syksyllä. No maanantaina päivällä kävimme näyttäytymässä eläinlääkärillä ja saimme antibiootit tulehtuneeseen nieluun. Minä lähdin hyvillä mielin takaisin töihin ja koira kotiin sairastamaan. Tullessani iltapäivällä töistä huomasin kauhukseni Niitin kuonon ja pään turvonneen melkoisiin mittasuhteisiin. Ensiavuksi annoin sille kyytabletin ja soitin päivystävälle eläinlääkärille, ohjeeksi sain odottaa alkaako kyytabletti tehota ja jos alkaisi niin voisin huoletta jäädä kotiin.. Ihmetystä tietysti aiheutti hieman turpoamisen syy, koska antibioottia tai mitään muutakaan lääkettä ei koira ollut kerennyt saamaan.

Seuraavana yönä heräsin Niitin levottomuuteen ja laittaessani valot päälle sain todeta sen naaman turvonneen uudestaan..no taas soittoa päivystävälle eläinlääkärille ja uutta kyytablettia naamaan. Nyt alkoi herätä epäilyksiä siitä että allergisia reaktioita aiheuttaisi, jokin kemikaali/pesuaine ym. mitä on meidän asunnossamme. Niinpä sovimme Petterin kanssa, että se toisi Niitin isovanhemmilleni hoitoon seuraavana päivänä, koska minä jouduin olemaan töissä. No Niitti siis tuotiin seuraavana päivänä isovanhemmilleni ja minä menin sitä ruokatauolla katsomaan, ja mitä ihmettä, tällä kertaa Niitin korvat ja etujalat olivat lähteneet turpoamaan vaikka ympäristö oli tyystin eri??? No Petteri sai kiireesti lähteä koiran kanssa apteekkiin hakemaan lisää kyytabletteja ja minä soittelemaan eläinlääkärille. Ja kummallisuudet senkus lisääntyivät sillä tällä kertaa turvotus laski itsestään ennen kuin kerkesimme asialle tehdä mitään.. Päätimme viedä Niitin takaisin kotiin, koska paikanvaihdoksesta ei näyttänyt olevan mitään hyötyä, ja minä sain palata hämmentyneenä takaisin töihin miettimään syytä moiseen oireiluun..

Oireethan eivät tietysti tähän loppuneet vaan tullessani töistä kotiin huomasin Niitin korvien menneen kummallisesti lupalle, asiaa lähemmin tarkasteltuani huomasin korvien turvonneen lähes 0,5 cm paksuisiksi. No koiralle jälleen ensi avuksi kyytabletti, mikä ei tällä kertaa toiminutkaan!! Kauhuissani sain lopulta ajan Espoon eläinsairaalaan, missä Niitiltä otettiin verinäyte ja määritettiin tulehdus- ym. arvot, ja kaikki arvot olivat normaaleja. Lopulta eläinlääkäri tuli siihen tulokseen, että Niitti oli eilmeisesti syönyt jotain sopimatonta (lelun osa ym.), mistä imeytyi allergisiareaktioita aiheuttavia aineosia sen kullkiessa ruuansulatuskanavassa.. Hoidoksi Niitti sai piikillisen keskipitkä vaikutteista kortisonia, eivätkä oireet ole onneksi enää sen jälkeen palanneet.. Sillä kyllä mielessä kerkesi liikkua, jo vaikka mitä autoimmuunisairautta sun muuta.. Mutta siis Niitin kohdalla kaikki on tällä hetkellä hyvin.

Seuraava potilas olikin sitten Nasta, joka sai erittäin häijyn ripulin ja sen seurauksena suolitulehduksen. Nastakin kerkesi jo säikäyttää taudin muuttuessa niin rajuksi, että oksennus sekä ripuli olivat lähes pelkkää verensekaista vettä.. Ja lopulta kun kaikki keinot tuntui olevan käytetty lähti ripuli paranemaan "itsestään".. Näiden sairasteluiden seurauksena saimme kumminkin  jättää Tamperen KV näyttelyn väliin..

Reilun viikon kerkesin jo huokaista helpotuksesta, kun näytti siltä että kaikki koirat pysyisivät terveinä kunnes muutama viikko sitten vkloppuna Tintti päätti alkaa ripuloida..huoh.. Ajattelin sen sentään selviävän normaalilla ripulilla, mutta mitä vielä..kahden päivän ripuloinnin jälkeen koira alkoi yllättäen näyttää todellakin kävelevältä luurangolta??! Ripuli ei edes ollut kovin raju, mutta koira kuihtui silmissä!! No hädissäni sain jälleen ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Myös eläinlääkäriä mietitytti Tintin "sairaanloinen" lahtuminen..Tintistä otettiin varmuuden vuoksi verinäyte, mutta kaikki arvot olivat kohdallaan. Hoidoksi päätimme siis aluksi kokeilla normaalia ripuli lääkitystä, kaoliini-pektiini kuuria.. Ja jos se ei purisi, Tintistä otettaisiin uusi verikoe haiman toimivuuden määrittämiseksi.. No lähes viikon ripulin jälkeen Tintin maha alkoi jälleen toimimaan..huomenna ripulin alkamisesta on kaksi viikkoa ja maha toimii edelleen, mutta koira ei edelleenkään ole saanut massaansa takaisin?? :(  Tintti on ollut nyt kaksi viikkoa täydellisellä treenitauolla ja lihotuskuurilla, ja hieman alkaa jo jännittää onko laihuuteen kuitenkin jokin muu syy kuin pelkkä ripuli.. Jollei toope pian ala normalisoitua niin jatkotutkimuksiinhan sitä on lähdettävä.

No on me sentään jotain keretty, jossain välissä treenatakkin.. Nasta on pitänyt "batman" vaihteen agilityssä päällä ja toimii oikein mukavasti, jos ei lasketa mukaan joitain sen persoonallisia kurittomuushetkiä mutta mikä kääpiö se muka sellainen olisi joka aina kuuntelee..heh.. Nasta pääsee myös tulevana sunnuntaina kilpailemaan ja jännityksellä odotan mitä saadaan aikaiseksi.

Sälli on treenannut ahkerasti kaikkea mahdollista. Hakutreeneissä pieni mies loistaa edelleen ja ukot löytyvät tasaiseen tahtiin.. Viimeksi Sälli jo meinasi karata yksinään etsimään seuraavia ukkoja, kun oli sitä mieltä että osaa homman varsin hyvin jo yksinäänkin..heh.. Motivaatio on siis ainakin kohdallaan. Tokossa olemme jatkaneet lyhyitä seuraamispätkiä ja käännöksiä. Uutena liikeenä olemme myös alkaneet harjoitella seisomista. Ja onhan sitä ruutuakin harjoiteltu. Sälli on myös vieraillut Tintin ja Niitin toko treeneissä ja hyvin tuntuu kestävän häiriötä vieraassa ryhmässä, koiran työskentely motivaatio tuntuu suorastaan nousevan, kun on "tosi" kyseessä.. Niin ja Sälli on täysin itsenäisesti harjoitellut myös metallinoutoa..hyppäämällä keittiön 1,5m korkean aidan yli varastamaan tiskialtaasta lusikoita ja hypännyt sitten takaisin olohuoneen puolelle niiden lusikoiden kanssa..jep..aika veijari.. Agilityssä Sälli menee jo lyhyitä radan pätkiä, rimat tietysti edellen maassa. Näppärän poikana se osaa jo mennä melko vaativiakin radan pätkiä, ja lujaa! Myös irtoaminen jopa neljän esteen päässä olevalle putkelle onnistuu..tulikin jo kommentteja että olisi ehkä syytä harjoitella myös käteen tulemista..heh.. Uusina esteinä Sällille on opetettu pussi ja matala rengas. Rengasta on otettu vain muutaman kerran, jotta koiralle muodostuu mielikuva sen suoritustavasta. Myös puomia on alettu harkata kokonaisena esteenä, kun alkaa pienellä mihellä olla jo sen verta kokoa että puomille nostelu alkaa ottaa voimille.. Ja kyllähän sillä on hienot kontaktit :D..ei voi olla kun ylpeä.. Sälli osaa mennä suoraan kontaktipinnalle makaamaan vilkaisemattakaan ohjaajaa vaikka olisin missä..sinne se vaan painelee pötköttelemään ja odottamaan poistumiskäskyä..kerrassaan MAHTAVAA!!!

No ehkä tässä on nyt sepostusta kerrakseen, ja lupaan palata asiaan vklopun kisojen jälkeen, raportoimaan miten batmanin kanssa kävi ;)..